Onneksi eilis-iltainen huono olo alkaa olla pikkuhiljaa ohi. Poika oli kyllä tämän päivän pois koulusta ja mieskin tuli kesken päivän töistä kotiin. Vaikka kurkkuni onkin kuin raastinrauta, olen minä piru vie niin sitkeä, että en minä Jouluna petiin kaadu:) Vaikka taidan kuitenkin pitää Buranan mekkoni taskussa…
Kinkkuja hain tänään kaksin kappalein, enkä taaskaan maksaessani ymmärtänyt miksi viljapossu on muka ”tavis” kinkkua niin paljon parempaa! Kilohinta on nimittäin kolminkertainen! Huomenaamulla, kun papparaisen kinkusta maistiais-siivun otan, niin ehkä sitten muistan taas:) Ja kuinka ihanalle se possunen tuolla uunissa tuoksuukaan ruiskuoren alla hautuessaan! Nälkähän tässä tulee!
Huomenna on juhla ilta, pikku-J:n joulujuhla! Ihanaa! Taas ovat lapset itse kirjoittaneet näytelmiä ja se on niin suloista! Tänä vuonna poikani ei esiinny, mutta viime vuonna hän oli itse Joulupukki! Iltaisin harjoittelimme ahkerasti vuorosanoja, nyt saamme nauttia muiden esityksistä.
Kuusi tuli sisään eilen! Ja voi että se on taas kaunis!! Tänä vuonna hiukan pienempi, mutta tuuhea ja täydellinen! Pienen poikkeuksen perinteisiin kuitenkin teimme: haimme sen mieheni veljen metsästä, emmekä pappani. Eipä sillä ole merkitystä, ihanaa valoa se hohtaa ja tuoksua levittää, kilpaa hyasinttien ja kinkun kanssa!
Voi kunpa oisi Joulu ainainen!
Nähdään rakkaat -J-